Noniin, kotona ollaan. Reissu oli oikein hieno ja täytynee kirjoitella siitä vielä joku yhteenveto myöhemmin. Nyt ei oikein tiedä mistä aloittaisi kotiutumisen. Laitan tänne vielä linkin kuvagalleriaan, jahka saan käytyä kuvat läpi. Matkamittarin lopullinen lukema on 6300km ja 100m, joten tulihan sitä ajettua.
//Edvin
sunnuntai 5. heinäkuuta 2009
perjantai 3. heinäkuuta 2009
Hikoiluhuoneessa Ruotsissa
Hei kaikki!
Tänään olemmekin olleet jo "melkein kotona" eli Ruotsissa. Täällä on edelleen hyvin lämmintä ja meidän hotellihuoneessa on varsin kuuma, vaikka meillä on 7 kerroksessa ikkuna selällään. Ihan kuin saunassa. Otettiin jo suurin osa vaatteistakin pois päältä eikä kylmä suihku viilentänyt kuin hetken. Ja hiki valuu...
Aamulla lähdemme kukonlaulun aikaan vierailulle Norrtäljeen. Käydään sanomassa Farfarille God Dag och Adjö, ja sitten takaisin Tukholmaan ja iltalaivalla kotiin. Johan tässä ollaankin reissailtu hetken tarpeiksi :)
Jos koko reissusta pitää jotain sanoa, niin eniten matkanteko on käynyt kyllä korvien päälle. Alppiosuudella oli niin koko ajan nousua ja laskua, että oli jatkuvasti korvat lukossa. Kävelty on kanssa aivan älyttömästi. Lisäksi yksi matkantekoon liittyvä tunne on reisien hikoilu, sillä allekirjoittanut on istunut varsin ison osan matkasta kontaktimuovilla päällystetty (eli superhiostava) karttakirja sylissä. Mutta retkikunta on edelleen ihan hyvässä sovussaa ja mahtuu saman katon alle vielä kotonakin.
Ruotsiin tullessa muuten ensimmäistä kertaa pysäytettiin rajalla :D Herr Toll halusi tietää, missä me ollaan oltu, kuinka kauan ja mitä Edvin tekee työkseen. Kun se kuuli, että tulemme alpeilta, se kysyi oltiinko me vaeltamassa ja millaista siellä oli ja oliko hauskaa. Passia tai muita papereita ei tarvinnut vieläkään näyttää. Hassua. Ehkä sitten huomenna laivaselvityksessä..
Tänään matkanteko on sujunut ihmeen kivuttomasti. Retkikunnalla oli aamulla vähän käynnistysvaikeuksia, ja liikkeelle päästiin vähän aiottua myöhemmin. Kävimme vielä aamulla katsomassa Pientä Merenneitoa (siis patsasta) ja sitten navigoimme Öresundin siltaa ja Malmöä kohti. Kööpenhaminasta päästiin ulos yllättävän kivuttomasti, vaikka liikennevaloja olikin joka kadunkulmassa. Oltiin henkisesti varauduttu, että kaupungin aamuruuhka ja ulosmenotiet ois Hampurin luokkaa (siellä kesti varmaan tunnin).
Kun toissapäivänä budjetoitiin ajomatkaa, päätettiin tulla yöksi Nörrköpingiin, kun Tukholmaan tuntui olevan tosi pitkä matka. Nyt ois kyllä oikeestaan ehditty ihan hyvin Tukholmaankin asti. Toisaaalta, jos ois varattu hotelli Tukholmasta, ois kuitenkin tullut jotain mutkia matkaan ja sitten ois taas tullut kiire. Niinhän siinä yleensä käy.
Vähän harmittaa, kun oisin vielä halunnut käydä Tanskan kansallismuseossa katsomassa eskimoita ja egyptiläisiä (faaraot jäi Berliinissä väliin). Ja sitten oisin halunnut syödä oikein hienon tanskalaisen voileivän. Mutta ei kaikkea voi saada. Pitää muistaa ne voileivät, jos vielä joskus sattuu tulemaan asiaa sille suunnalle :)
Ruotsissa muuten kaikissa matkamuistoissa seikkailee hirviä tai peikkoja. Tänään käytiin yhdessä automuseossa, joka löytyi sattumalta. Sen vieressä oli golf-kenttä, minne sai ostaa pelipalloja automaatista ja hirvipuisto. Emme oikein ymmärtäneet, mitä ihmeellistä niissä hirvissä sitten on... Kai näitä pöhköjä ruotsalaisia naapureita harmittaa, kun niillä ei ole juurikaan Lappia, että voisivat myydä porotuotteita. Automuseon lisäksi poikettiin johonkin lentokoneeseen, missä myytiin edullisia irtokarkkeja. Se ei kyllä ollut oikea lentokone, vaan rakennuttu kioski, joka näytti lentokoneelta.
Kuunneltiin muuten matkalla jotain ruotsinsuomalaisten radiokanavaa, missä jengi yritti puhua suomea ja kävi haastattelemassa vaikka mitä suomalaisia asiantuntijoita tai messuvieraita jne. Se ohjelmatarjonta oli kyllä sanoinkuvaamatonta. Niillä oli mm idolskisa-parodia, missä luokiteltiin ihmisten esityksiä Kyvyiksi tai Mokiksi. Kyseinen kanava toimi ilmeisesti yleisenä vähemmistöjen kanavana, suomi-osion jälkeen sieltä alkoi kurdinkieliset uutiset.
Nyt pitäisi varmaan mennä pikkuhiljaa nukkumaan, että jaksetaan lähteä aamulla hyvisssä ajoin liikkeelle.
-Elssi
Sijainti: Norrköping, Ruotsi
Tänään olemmekin olleet jo "melkein kotona" eli Ruotsissa. Täällä on edelleen hyvin lämmintä ja meidän hotellihuoneessa on varsin kuuma, vaikka meillä on 7 kerroksessa ikkuna selällään. Ihan kuin saunassa. Otettiin jo suurin osa vaatteistakin pois päältä eikä kylmä suihku viilentänyt kuin hetken. Ja hiki valuu...
Aamulla lähdemme kukonlaulun aikaan vierailulle Norrtäljeen. Käydään sanomassa Farfarille God Dag och Adjö, ja sitten takaisin Tukholmaan ja iltalaivalla kotiin. Johan tässä ollaankin reissailtu hetken tarpeiksi :)
Jos koko reissusta pitää jotain sanoa, niin eniten matkanteko on käynyt kyllä korvien päälle. Alppiosuudella oli niin koko ajan nousua ja laskua, että oli jatkuvasti korvat lukossa. Kävelty on kanssa aivan älyttömästi. Lisäksi yksi matkantekoon liittyvä tunne on reisien hikoilu, sillä allekirjoittanut on istunut varsin ison osan matkasta kontaktimuovilla päällystetty (eli superhiostava) karttakirja sylissä. Mutta retkikunta on edelleen ihan hyvässä sovussaa ja mahtuu saman katon alle vielä kotonakin.
Ruotsiin tullessa muuten ensimmäistä kertaa pysäytettiin rajalla :D Herr Toll halusi tietää, missä me ollaan oltu, kuinka kauan ja mitä Edvin tekee työkseen. Kun se kuuli, että tulemme alpeilta, se kysyi oltiinko me vaeltamassa ja millaista siellä oli ja oliko hauskaa. Passia tai muita papereita ei tarvinnut vieläkään näyttää. Hassua. Ehkä sitten huomenna laivaselvityksessä..
Tänään matkanteko on sujunut ihmeen kivuttomasti. Retkikunnalla oli aamulla vähän käynnistysvaikeuksia, ja liikkeelle päästiin vähän aiottua myöhemmin. Kävimme vielä aamulla katsomassa Pientä Merenneitoa (siis patsasta) ja sitten navigoimme Öresundin siltaa ja Malmöä kohti. Kööpenhaminasta päästiin ulos yllättävän kivuttomasti, vaikka liikennevaloja olikin joka kadunkulmassa. Oltiin henkisesti varauduttu, että kaupungin aamuruuhka ja ulosmenotiet ois Hampurin luokkaa (siellä kesti varmaan tunnin).
Kun toissapäivänä budjetoitiin ajomatkaa, päätettiin tulla yöksi Nörrköpingiin, kun Tukholmaan tuntui olevan tosi pitkä matka. Nyt ois kyllä oikeestaan ehditty ihan hyvin Tukholmaankin asti. Toisaaalta, jos ois varattu hotelli Tukholmasta, ois kuitenkin tullut jotain mutkia matkaan ja sitten ois taas tullut kiire. Niinhän siinä yleensä käy.
Vähän harmittaa, kun oisin vielä halunnut käydä Tanskan kansallismuseossa katsomassa eskimoita ja egyptiläisiä (faaraot jäi Berliinissä väliin). Ja sitten oisin halunnut syödä oikein hienon tanskalaisen voileivän. Mutta ei kaikkea voi saada. Pitää muistaa ne voileivät, jos vielä joskus sattuu tulemaan asiaa sille suunnalle :)
Ruotsissa muuten kaikissa matkamuistoissa seikkailee hirviä tai peikkoja. Tänään käytiin yhdessä automuseossa, joka löytyi sattumalta. Sen vieressä oli golf-kenttä, minne sai ostaa pelipalloja automaatista ja hirvipuisto. Emme oikein ymmärtäneet, mitä ihmeellistä niissä hirvissä sitten on... Kai näitä pöhköjä ruotsalaisia naapureita harmittaa, kun niillä ei ole juurikaan Lappia, että voisivat myydä porotuotteita. Automuseon lisäksi poikettiin johonkin lentokoneeseen, missä myytiin edullisia irtokarkkeja. Se ei kyllä ollut oikea lentokone, vaan rakennuttu kioski, joka näytti lentokoneelta.
Kuunneltiin muuten matkalla jotain ruotsinsuomalaisten radiokanavaa, missä jengi yritti puhua suomea ja kävi haastattelemassa vaikka mitä suomalaisia asiantuntijoita tai messuvieraita jne. Se ohjelmatarjonta oli kyllä sanoinkuvaamatonta. Niillä oli mm idolskisa-parodia, missä luokiteltiin ihmisten esityksiä Kyvyiksi tai Mokiksi. Kyseinen kanava toimi ilmeisesti yleisenä vähemmistöjen kanavana, suomi-osion jälkeen sieltä alkoi kurdinkieliset uutiset.
Nyt pitäisi varmaan mennä pikkuhiljaa nukkumaan, että jaksetaan lähteä aamulla hyvisssä ajoin liikkeelle.
-Elssi
Sijainti: Norrköping, Ruotsi
Ruotsissa ollaan.
Pitää nyt kirjoitella jotain kun motarin varrelta löytyi ravintola jossa on ilmainen langaton netti. Ollaan siis Lakanin kohdalla E4:n varrella. Täällä on ravintola-motellin vieressä myös hirvipuisto ja automuseo. Jälkimmäisessä voisi vaikka käydä, koska meillä ei ole mikään älytön kiire. Olisi kyllä voinut ajaa vaikka Tukholmaan asti, mutta pysähdytään 200km ennen sitä. //Edvin
torstai 2. heinäkuuta 2009
Tanska...
Aamulla herättyämme päätimme käydä katsastamassa jonkun hienoksi väitetyn kalastajakylän Hampurissa ennen lähtöä Tanskaan. Navigaattorin ilmoitettua olevamme perillä ympärillä näkyi pelkkää asuinaluetta. Kiertelimme vielä vähän, muttemme löytäneet kylää. Päätimme suunnata kohti Tanskaa.
Matkalla Puttgardeniin näimme yhden (ja ensimmäisen) juuri tapahtuneen kolarin. Puttgardenissa kävimme jossain taxfree-kaupassa ostamassa vähän tuliaisia "kun halvalla sai". Itse putiikki oli semmoinen kelluva ex-laiva jonka neljästä kerroksesta 3,5 oli täytetty juomilla. Piha oli täynnä ruotsalaisia Volvo V70:siä joiden perät laahasivat maassa, joten meidän kolme keissiä oli aika vaatimaton määrä. Nyt tietysti harmittaa, ettei tullut ostettua enemmän. Tämän jälkeen ajoimme auton lauttaan jolla matkustimme Tanskaan Rödbyhyn. Ylitys oli sen verran kallis (64€/suunta), että ihmetyttää tuo ruotsalaisten viinirallin kannattavuus, paitsi jos lautalle saa jotain kausikortteja tms.
Heti Tanskan puolella tuli taas huomattua autobaanojen ja muiden maiden teiden ero. Kun Saksassa ajaa satasta moottoritiellä se kuulostaa melun puolesta samalta kuin Tanskassa (tai Suomessa) ajaisi viittäkymppiä uudella asvaltilla. Tiet ovat myös aivan uskomattoman tasaiset täkäläisiin verrattuna. Ihmetyttää oikein miten Suomessakin osataan tehdä niin töyssyisiä teitä, maanteillä matkustaminen on sellaista jatkuvaa nypytystä. Saksan pitkät välimatkatkaan eivät häiritse liiemmin, kun turvallinen ja mukava matkavauhti on ihan eri luokkaa, eivätkä pitkätkään etäisyydet väsytä matkalaisia samalla tavalla. Siinä missä 400km tuntuu jo melkoiselta uurastukselta Suomessa, niin Saksassa sen ajaa ihan vaivatta.
Palataan vielä tähän päivään. Noin 160 kilometriä myöhemmin olimme Kööpenhaminassa. Ajoimme hotellillemme ja päätimme lähteä katselemaan kaupunkia. Hotellimme onkin taas aika erikoinen. Olisi tietysti pitänyt tajuta jo nimestä (Cabinn), että tämä on joku hyttihotelli. Kaikki huoneet ovat siis laivahyttien näköisiä kerrossänkyineen jne. No, kyllähän näissäkin aina yhden yön nukkuu ihan hyvin, mutta tämäpä on vielä Ruotsinlaivojen hyttejä huonommin suunniteltu.
Tyhmiä tanskalaisia tyhmällä torilla.
Ensinnäkin kylpyhuone on todella pieni ja erillistä suihkukoppia ei ole, vaan koko huone kastuu kun käy suihkussa. Lavuaarin hanasta tulee vettä melkoisella paineella ja todella kapeana suihkuna, joten jos pesee kädet niin paita ja housut kastuvat joka kerta lantion seudulta. Suihkun suutin on kiinteästi asennettu, eikä siitä voi suunnata mitenkään. Toinen suihkun säteistä osoittaa seinää kohti ja toinen wc-pönttöä kohti. On tuolla on sentään suihkuverho, joka tosin on metrin liian lyhyt, joten siitäkään ei oikein ole apua.
Tyhmä tanskalainen kylpyhuone.
Kahden hengen huoneessamme on siis oikealla puolella kaksi sänkyä päällekkäin ja vasemmalla yksi "extra bed". Tämä ylimääräinen vuode on ihan normaalin näköinen, paitsi että jalkopään kohdalle nurkkaan on rakennettu viistosti kiinteä pöytä, joten tuohon mahtuu nukkumaan vain jos on menettänyt toisen jalkansa polvesta alaspäin. Tämä ylimääräinen vuode oli kuitenkin jostain syystä pedattu, kun taas toisessa nukkumakelpoisessa sängyssä ei ollut vuodevaatteita lainkaan. Kaiken huipuksi hotellin slogan on "sleep cheap in luxury". Luxusta tämä ei kyllä ole nähnytkään, eikä se erityisen halpakaan ole. Tosin tämä maa on kyllä muutenkin todella kallis.
Tyhmä tanskalainen pöytäsänky.
Esimerkkinä hintatasosta kävimme äsken Burger Kingissä syömässä hampurilaisateriat, jotka maksoivat yli 10€/nuppi, vaikka olivat ihan halvimmat perusateriat. Nämä jääräpäät eivät ole edes siirtyneet euroon, vaikka kuuluvatkin EU:hun, joten kruunun kurssi saa kaiken tuntumaan vielä kalliimmalta.
Tulipa taas avauduttua, takaisin päivän tapahtumiin. Hotellin jälkeen menimme metrolla keskustaan. Tässä kohtaa pitää kyllä antaa vähän plussaa Tanskalle, metrolla matkustaminen oli todella selkeää (vain kaksi linjaa) verrattuna saksalaisiin vastineisiin. Katsoimme etukäteen jostain oppaasta, että keskustassa on Guinnessin maailmanennätysten museo ja Ripley's Believe it or not -museo. Kaameita vedätyksiä. Liput olivat kalliit eikä niissä ollut oikeastaan mitään uskomatonta tai ihmeellistä. Guinnessin puolella oli printattu jotain ennätyksiä A4:lle ja ripusteltu seinälle joidenkin kipsifiguurien ja valokuvien kera. Siitä jäi aika huono maku suuhun, kuten myös herra Ripleyn puljusta. Esillä oli paljon kipsinukkeja ja figuureja ja muuta ilmiselvää jälkituotantoa. Jos kyseinen herra on jotain oikeita aarteita löytänyt, niin ne taitavat olla jossain oikeassa museossa.
Olisi tietty pitänyt hoksata, että tämäkin oli ihan perus turistivedätys. Nurkan takana olisi ollut myös erotiikkamuseo, mutta se oli (onneksi?) jo suljettu, vaikkei ollutkaan vielä sulkemisaika.
Tämän jälkeen käveltiin vielä hiukan kaupungilla ja katsottiin katutaiteilijoita, toreja ja aukioita. Yhdellä temppuilijalla oli ohjelmanaan vaatteiden vaihto hula-vannetta pyöritellessä, kaikkea ne keksivätkin. Lopulta käppäiltiin hotellille ja varattiin huominen hotelli, Norrköpingistä. Huomiseksi on siis 500km:n annos ruotsalaista moottoritietä. Myös Sto-Hel lautta on jo varattu, se lähtee lauantaina klo 17 Tukholmasta, joten reissu päättyy siis sunnuntaina. Trippimittari sanoo nyt muistaakseni 5300km, joten se ennustamani 6000km voi olla aika lähellä totuutta.
Tanskalainen lokki, sekin oli varmasti tyhmä.
Seppo Räty oli väärässä, Tanska se vasta onkin paska maa!
//Edvin
Sijainti: Kööpenhamina, Tanska
Matkalla Puttgardeniin näimme yhden (ja ensimmäisen) juuri tapahtuneen kolarin. Puttgardenissa kävimme jossain taxfree-kaupassa ostamassa vähän tuliaisia "kun halvalla sai". Itse putiikki oli semmoinen kelluva ex-laiva jonka neljästä kerroksesta 3,5 oli täytetty juomilla. Piha oli täynnä ruotsalaisia Volvo V70:siä joiden perät laahasivat maassa, joten meidän kolme keissiä oli aika vaatimaton määrä. Nyt tietysti harmittaa, ettei tullut ostettua enemmän. Tämän jälkeen ajoimme auton lauttaan jolla matkustimme Tanskaan Rödbyhyn. Ylitys oli sen verran kallis (64€/suunta), että ihmetyttää tuo ruotsalaisten viinirallin kannattavuus, paitsi jos lautalle saa jotain kausikortteja tms.
Heti Tanskan puolella tuli taas huomattua autobaanojen ja muiden maiden teiden ero. Kun Saksassa ajaa satasta moottoritiellä se kuulostaa melun puolesta samalta kuin Tanskassa (tai Suomessa) ajaisi viittäkymppiä uudella asvaltilla. Tiet ovat myös aivan uskomattoman tasaiset täkäläisiin verrattuna. Ihmetyttää oikein miten Suomessakin osataan tehdä niin töyssyisiä teitä, maanteillä matkustaminen on sellaista jatkuvaa nypytystä. Saksan pitkät välimatkatkaan eivät häiritse liiemmin, kun turvallinen ja mukava matkavauhti on ihan eri luokkaa, eivätkä pitkätkään etäisyydet väsytä matkalaisia samalla tavalla. Siinä missä 400km tuntuu jo melkoiselta uurastukselta Suomessa, niin Saksassa sen ajaa ihan vaivatta.
Palataan vielä tähän päivään. Noin 160 kilometriä myöhemmin olimme Kööpenhaminassa. Ajoimme hotellillemme ja päätimme lähteä katselemaan kaupunkia. Hotellimme onkin taas aika erikoinen. Olisi tietysti pitänyt tajuta jo nimestä (Cabinn), että tämä on joku hyttihotelli. Kaikki huoneet ovat siis laivahyttien näköisiä kerrossänkyineen jne. No, kyllähän näissäkin aina yhden yön nukkuu ihan hyvin, mutta tämäpä on vielä Ruotsinlaivojen hyttejä huonommin suunniteltu.
Tyhmiä tanskalaisia tyhmällä torilla.
Ensinnäkin kylpyhuone on todella pieni ja erillistä suihkukoppia ei ole, vaan koko huone kastuu kun käy suihkussa. Lavuaarin hanasta tulee vettä melkoisella paineella ja todella kapeana suihkuna, joten jos pesee kädet niin paita ja housut kastuvat joka kerta lantion seudulta. Suihkun suutin on kiinteästi asennettu, eikä siitä voi suunnata mitenkään. Toinen suihkun säteistä osoittaa seinää kohti ja toinen wc-pönttöä kohti. On tuolla on sentään suihkuverho, joka tosin on metrin liian lyhyt, joten siitäkään ei oikein ole apua.
Tyhmä tanskalainen kylpyhuone.
Kahden hengen huoneessamme on siis oikealla puolella kaksi sänkyä päällekkäin ja vasemmalla yksi "extra bed". Tämä ylimääräinen vuode on ihan normaalin näköinen, paitsi että jalkopään kohdalle nurkkaan on rakennettu viistosti kiinteä pöytä, joten tuohon mahtuu nukkumaan vain jos on menettänyt toisen jalkansa polvesta alaspäin. Tämä ylimääräinen vuode oli kuitenkin jostain syystä pedattu, kun taas toisessa nukkumakelpoisessa sängyssä ei ollut vuodevaatteita lainkaan. Kaiken huipuksi hotellin slogan on "sleep cheap in luxury". Luxusta tämä ei kyllä ole nähnytkään, eikä se erityisen halpakaan ole. Tosin tämä maa on kyllä muutenkin todella kallis.
Tyhmä tanskalainen pöytäsänky.
Esimerkkinä hintatasosta kävimme äsken Burger Kingissä syömässä hampurilaisateriat, jotka maksoivat yli 10€/nuppi, vaikka olivat ihan halvimmat perusateriat. Nämä jääräpäät eivät ole edes siirtyneet euroon, vaikka kuuluvatkin EU:hun, joten kruunun kurssi saa kaiken tuntumaan vielä kalliimmalta.
Tulipa taas avauduttua, takaisin päivän tapahtumiin. Hotellin jälkeen menimme metrolla keskustaan. Tässä kohtaa pitää kyllä antaa vähän plussaa Tanskalle, metrolla matkustaminen oli todella selkeää (vain kaksi linjaa) verrattuna saksalaisiin vastineisiin. Katsoimme etukäteen jostain oppaasta, että keskustassa on Guinnessin maailmanennätysten museo ja Ripley's Believe it or not -museo. Kaameita vedätyksiä. Liput olivat kalliit eikä niissä ollut oikeastaan mitään uskomatonta tai ihmeellistä. Guinnessin puolella oli printattu jotain ennätyksiä A4:lle ja ripusteltu seinälle joidenkin kipsifiguurien ja valokuvien kera. Siitä jäi aika huono maku suuhun, kuten myös herra Ripleyn puljusta. Esillä oli paljon kipsinukkeja ja figuureja ja muuta ilmiselvää jälkituotantoa. Jos kyseinen herra on jotain oikeita aarteita löytänyt, niin ne taitavat olla jossain oikeassa museossa.
Olisi tietty pitänyt hoksata, että tämäkin oli ihan perus turistivedätys. Nurkan takana olisi ollut myös erotiikkamuseo, mutta se oli (onneksi?) jo suljettu, vaikkei ollutkaan vielä sulkemisaika.
Tämän jälkeen käveltiin vielä hiukan kaupungilla ja katsottiin katutaiteilijoita, toreja ja aukioita. Yhdellä temppuilijalla oli ohjelmanaan vaatteiden vaihto hula-vannetta pyöritellessä, kaikkea ne keksivätkin. Lopulta käppäiltiin hotellille ja varattiin huominen hotelli, Norrköpingistä. Huomiseksi on siis 500km:n annos ruotsalaista moottoritietä. Myös Sto-Hel lautta on jo varattu, se lähtee lauantaina klo 17 Tukholmasta, joten reissu päättyy siis sunnuntaina. Trippimittari sanoo nyt muistaakseni 5300km, joten se ennustamani 6000km voi olla aika lähellä totuutta.
Tanskalainen lokki, sekin oli varmasti tyhmä.
Seppo Räty oli väärässä, Tanska se vasta onkin paska maa!
//Edvin
Sijainti: Kööpenhamina, Tanska
keskiviikko 1. heinäkuuta 2009
Elukoita ja Hampuri
Tänään suuntasimme ensi töiksemme Berliinin eläintarhaan. Itse en ollut erityisen innostunut eläintarhasta, koska kävin jo kotona tarhan nettisivulla, eikä siellä vaikuttanut olevan mitään uutta ja ihmeellistä. Edvin kuitenkin halusi eläintarhaan joten päätimme sitten pistäytyä siellä ennen Hampuriin lähtöä. Eläintarhaan saavuttuamme selvisi kuitenkin, että siellähän onkin vaikka mitä. Muun muassa sarvikuono, jota menimme varta vasten katsomaan Kolmårdeniin 2 vuotta sitten, mutta äkillisen kaatosateen vuoksi se jäi silloin näkemättä. Yllättäen eläintarhasta löytyi myös jättiläispanda, gorilloja, mangusteja, virtahepoja, musta pantteri jne.
Kauan kaivatut sarvikuonot!
Virtahevot levolla.
Ensimmäiseksi menimme katsomaan kuuluisaa jääkarhua Knutia, koska sillä piti olla ruokinta-aika. Knut oli yllättävän pirteä, ja leikki innokkaasti puolityhjällä koripallollaan. Myös muut eläimet olivat enimmäkseen aktiivisia, kissaeläimetkin leijonia lukuunottamatta olivat liikkeellä. Apinoilla vasta olikin vauhti päällä. Yksi apina oli löytänyt jostakin kymmenen sentin pituisen ruuvin, ja siitä riitti ihmettelemistä. Gorillat olivat aluksi hieman passiivisia. Ne istuivat kukin omassa nurkassaan ja tuijottivat otsat rypyssä eteensä. Lopulta isoin gorilla lähti hiiiiiiitaasti liikkeelle, kömpi lähelle lasin reunaa, kääntyi selin ja pissasi. Se oli selvästi kypsä eläintarhaoloihin... Onneksi gorilloille tuotiin ruokaa, niin ne lähtivät tyylikkäästi kiipeilemään ympäri häkkiään.
Knut heittää koripallon pois.
Apina ihastelee ruuvia.
Tympääntyneen näköinen gorilla.
Eläintarhassa oli myös hieno yöeläintalo, mihin oli lavastettu, että päivällä on yö ja yöllä päivä. Siellä pääsi seuraamaan touhuissaan kaikenlaisia eläimiä, jotka normaalisti vain nukkuvat päivisin. Näistä elukoista ei vaan saanut kunnon kuvia, koska siellä ei saanut kuvata salamalla.
Eläintarhan jälkeen huristelimme 300km tänne Hampuriin. Hotellimme on aika kaukana keskustasta, mutta jätimme auton hotellille ja lähdimme junalla keskustaa ihmettelemään. Ostimme hieman vaatteita alennusmyynnistä ja ihmettelimme vanhan kaupungin ympäristöä. Kaupunki oli ihan hieno, mutta ei nuo isot hienot talot, kirkot ja aukiot enää oikein säväytä kun olemme nähneet näitä keski-euroopan kaupunkeja jo muutamia viime aikoina. Raatihuoneen torilla oli tusinoittain viini/makkaraterasseja, elävää musiikkia ja kova tungos. Söimme bratwurst-hodarin, juustonuudeleita ja juustopatonkia. Seikkailtuamme hieman väärällä junalla pääsimme takaisin hotellillemme.
Torimaisemaa.
Huomisen ohjelmassa olisi siirtyminen Kööpenhaminaan, saa nähdä kauanko siinä menee.
- Elssi & Edvin
Sijainti: Hampuri, Saksa
Kauan kaivatut sarvikuonot!
Virtahevot levolla.
Ensimmäiseksi menimme katsomaan kuuluisaa jääkarhua Knutia, koska sillä piti olla ruokinta-aika. Knut oli yllättävän pirteä, ja leikki innokkaasti puolityhjällä koripallollaan. Myös muut eläimet olivat enimmäkseen aktiivisia, kissaeläimetkin leijonia lukuunottamatta olivat liikkeellä. Apinoilla vasta olikin vauhti päällä. Yksi apina oli löytänyt jostakin kymmenen sentin pituisen ruuvin, ja siitä riitti ihmettelemistä. Gorillat olivat aluksi hieman passiivisia. Ne istuivat kukin omassa nurkassaan ja tuijottivat otsat rypyssä eteensä. Lopulta isoin gorilla lähti hiiiiiiitaasti liikkeelle, kömpi lähelle lasin reunaa, kääntyi selin ja pissasi. Se oli selvästi kypsä eläintarhaoloihin... Onneksi gorilloille tuotiin ruokaa, niin ne lähtivät tyylikkäästi kiipeilemään ympäri häkkiään.
Knut heittää koripallon pois.
Apina ihastelee ruuvia.
Tympääntyneen näköinen gorilla.
Eläintarhassa oli myös hieno yöeläintalo, mihin oli lavastettu, että päivällä on yö ja yöllä päivä. Siellä pääsi seuraamaan touhuissaan kaikenlaisia eläimiä, jotka normaalisti vain nukkuvat päivisin. Näistä elukoista ei vaan saanut kunnon kuvia, koska siellä ei saanut kuvata salamalla.
Eläintarhan jälkeen huristelimme 300km tänne Hampuriin. Hotellimme on aika kaukana keskustasta, mutta jätimme auton hotellille ja lähdimme junalla keskustaa ihmettelemään. Ostimme hieman vaatteita alennusmyynnistä ja ihmettelimme vanhan kaupungin ympäristöä. Kaupunki oli ihan hieno, mutta ei nuo isot hienot talot, kirkot ja aukiot enää oikein säväytä kun olemme nähneet näitä keski-euroopan kaupunkeja jo muutamia viime aikoina. Raatihuoneen torilla oli tusinoittain viini/makkaraterasseja, elävää musiikkia ja kova tungos. Söimme bratwurst-hodarin, juustonuudeleita ja juustopatonkia. Seikkailtuamme hieman väärällä junalla pääsimme takaisin hotellillemme.
Torimaisemaa.
Huomisen ohjelmassa olisi siirtyminen Kööpenhaminaan, saa nähdä kauanko siinä menee.
- Elssi & Edvin
Sijainti: Hampuri, Saksa
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)