sunnuntai 28. kesäkuuta 2009

Rata-ajoa ja Kölnin ihmettelyä

Tere,

Tänään olemme siis käyneet Nürburgring-kilparadalla sekä tutustuneet Kölniin. Lähdimme aamulla heti kusetusaamupalan jälkeen (ei sisältänyt puoliakaan mitä piti, hotellista jäi muutenkin huono fiilis) kohti Nürburgringin kilparataa. Kyseinen rata on maailman pisimpiä (yksi kierros on reilu 20km pitkä) ja vaikeimpia kilparatoja ja sitä kutsutaankin saksaksi Grüne Hölleksi (vihreä helvetti).

Sunnuntaisin radalla on Touristenfahrt, eli se on avoin kaikille. Yksi kierros omalla autolla maksaa 22€, mutta paljon ajaville on olemassa myös kausikortteja yms. Kyseinen rata houkuttelee paljon auto- ja mp-hulluja ympäri maailmaa ja niinpä näimme siellä suurimman suomalaisryhmittymän, mihin olemme tällä matkalla törmänneet. Erikoisia autoja riitti siihen malliin, että joku "perus" Porsche tai Ferrari ei jaksanut montaa sekuntia kiinnostaa. Varikolla olivat myös kummatkin BMW Ring Taxit, joihin on unelmana joskus päästä kyytiin. Kyseessä on siis BMW:n järjestämä elämyskyyti radan ympäri taitavan kuljettajan ja BMW M5:n kyydissä. Kyseinen kyyti on niin suosittu, että se pitää varata n. vuotta etukäteen ja maksaakin useamman satasen. Peruutuspaikkojakin tulee tietysti joskus, mutta nyt ei ollut sellaista onnea. Yleensä jos tuonne onnistuu saamaan ajan, niin sitten pidetään siitä kynsin ja hampain kiinni.

Kuvassa Ring Taxit ja kuuluisa taksinkuljettaja Sabine Schmidt, joka mm. juontaa myös saksalaista autoiluohjelmaa.


Tämä hurjan näköinen vekotin on moottoripyörävalmistaja KTM:n ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa automalli, X-Bow.


Kun tulimme radalle, niin se oli juuri mennyt tilapäisesti kiinni (kai siellä oli joku onnettomuus tjsp.) joten ehdimme hyvin kierrellä varikkoaluetta ja ottaa kuvia. Hetken päästä tuli kuulutus, että rata on taas auki ja kaikki ryntäsivät ajopeleilleen, minä mukaanlukien. Ajoin radalla vain yhden kierroksen, koska halusin sääliä hieman matkailuautoamme. Tällä radalla ajaminen oli periaatteessa hauskaa, mutta ihan täysin siitä ei voinut ensikertailaisena nauttia, kun piti koko ajan olla hyvin varuillaan. Takaa tuli jatkuvasti paljon nopeampia autoja ja pyöriä, joten lähes koko kierros tuli ajeltua radan oikeata reunaa. Kivaa se kuitenkin oli ja olisi hauskaa tulla tänne joskus ajamaan ihan kunnolla.

Olemme todistettavasti käyneet Ringillä.


Ratavisiitin jälkeen päätimme lähteä Kölniin. Saavuttuamme hotelliin jätimme kamat tänne ja jalkauduimme kaupunkia ihmettelemään. Ensimmäinen pysähdys oli hotellin vieressä sijaitseva Lindtin suklaamuseo. Mitään uutta tuolta ei oikeastaan irronnut koska kävimme jo Interlakenissa suklaamuseossa. Se hauska puoli tuossa kuitenkin oli, että näki miten suklaa etenee liukuhihnalla suklaamössöstä käärepapereihin. Läpinäkyvissä muovikopeissa olevat liukuhihnatyöntekijät näyttivät kyllä hieman kyllästyneiltä työhönsä, mutta kyllähän se itseäkin rassaisi kun turistit kyttää koko ajan tekemisiäsi.

Hassun näköinen suklaamuseo.


Suklaamuseon kuumuudesta vapauduttuamme kävelimme jonkin matkaa Rheine-joen vartta keskustaa kohti katsomaan kuuluisaa tuomiokirkkoa. Kirkko on kyllä valtava ja täynnä yksityiskohtia, mutta matkan toistuvan teeman mukaisesti tämäkin oli julkisivurempassa. Nyt laman aikana lienee edullista rempata, joten kaikki nähtävyydet ovat enemmän tai vähemmän paketissa. Onneksi tämä remppa oli aika pienimuotoinen ja ruosteiset rakennustelineet sulautuivat tavallaan hyvin tummuneeseen kivikirkkoon. Luulin ensin kirkon olevan jotain metallia värinsä takia, mutta kyllä se ihan kiveä oli. Se oli jostain syystä vain tuon värinen.

Kölnin tuomiokirkolla, yöllä valaistuna se olisi kyllä ollut vielä hienompi näky.


Ihmeteltyämme kirkkoa tovin menimme jätskibaariin syömään Kiwi-jädeä ja Pizza-jäden. Kiwi vaikutti maukkaalta, mutta Pizza ei ollut niin hyvä. "Pizzassa" oli iso kasa erilaisia hedelmiä ja paljon kermavaahtoa, mutta itse jäätelöä ei ollut juurikaan. Tämän jälkeen menimme hotelliin, ajatuksena levätä pari tuntia ja mennä sitten jokilaivaristeilylle. Levon jälkeen ilmeni, että olin lukenut mainoskyltin huolimattomasti ja risteilyjä järjestettiinkin vain keskiviikkoisin ja torstaisin. Kaupungilla oli jo tullut käveltyä ihan tarpeeksi, joten tulimme tylsästi takaisin hotellille.

Elssi ja kiwi-jäätelö.


Huomenna on taas "työpäivä", eli luvassa on siirtyminen Kölnistä Berliiniin. Matka on melko pitkä, joten siinä se koko päivä taitaakin sitten mennä. Huomisesta ei välttämättä ole kauheasti kerrottavaa.

//Edvin

Sijainti: Cologne, Saksa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti