torstai 25. kesäkuuta 2009

Saksan maakuntamatkailua

Torstai.

Tämä päivä alkoi aiempia myöhemmin. Väsytti niin paljon ja hotellimme aamiainen oli sen verran kallis, että päätimme nukkua pitkään. Raahauduttuamme ylös sängystä menimme läheiseen Coop-kauppaan ostamaan eväitä. Yli jääneet frangit tuhlattiin viereisessä kaikkeen japanilaiseen erikoistuneessa kaupassa. Emme ole ihan varmoja mitä tuli ostettua kun pussit ovat niin täynnä harakanvarpaita eikä niistä näe läpi, mutta se selviää ehkä sitten joskus.

Ajoimme sitten paremman paikan puutteessa moottoritien levähdysalueelle pitämään piknikkiä bemarin takapenkillä. Aamiaisen jälkeen jatkoimme matkaa motaria pitkin, ensin Itävaltaan hetkeksi ja lopulta sitten Saksaan. Saksan puolella autobaanalla osui silmään kyltti jossa luki jotain Ravensburgista ja pelimaailmasta. Seuraavasta liittymästä uukkari ja sitä kohti. Itse pelimaailma paljastui valitettavasti pikkulasten huvipuistoksi ja sisäänpääsymaksu oli turhan suuri, joten jatkoimme matkaa.

Kyllähän tämä nyt aina hotelliaamiaisen voittaa!


Rajanylitys Sveitsistä Itävaltaan. Emme ole joutuneet pysähtymään vielä kertaakaan rajalla.


Poimimme pelimaailman portilta mukaan läjän esitteitä, joista löytyi mm. automuseo läheisestä Wolfeggin kylästä. Museo paljastui hienoksi löydöksi. Sen oli perustanut joku saksalainen kuuluisa autoilutoimittaja/kirjailija ja siellä oli esillä paljon hienoja vanhoja autoja. Niiden joukossa oli mm. vanha Capri, joka oli täynnä nimikirjoituksia alan kuuluisuuksilta. Nimien joukossa oli Henry Ford II, Jackie Stewart, Jacky Ickx, Leo Kinnunen yms.

Vanha hieno SSK replica.


Allekirjoitettu Capri.


Koluttuamme museon läpi yritimme löytää ruokapaikkaa kyseisestä Sudenmunasta, mutta huonolla menestyksellä. Söimme siis eväät loppuun ja jatkoimme matkaa. N+1:n kylän jälkeen tuli vastaan pizzeria. Itse pizzat eivät olleet hirveän isoja, mutta täytteitä (ja suolaa) oli sen verran, ettemme saaneet niitä kerralla syötyä. Saksan hintatasoon ei voi olla kuin tyytyväinen, ateriamme juomineen maksoivat n. puolet siitä mitä yhden hengen ruoka-annos maksaa esim Sveitsiläisessä ravintolassa.

Seuraava kohteemme oli kartasta löytynyt luola. Ajettuamme n. 50km luolan luokse, saimme huomata, että myös luolat suljetaan paikalliseen tapaan kuudelta. Harmissamme käännyimme takaisin ja otimme määränpääksi tämäniltaisen hotellin Krumbachin kylässä. Päästyämme hotelliin meitä odotti sama tilanne johon olemme törmänneet jo monesti tällä matkalla. Kahden hengen huoneemme yhdellä sängyllä olikin muuttunut kahdeksi erilliseksi sängyksi. Asiaa pahoiteltiin kuitenkin kovasti ja saimme ilmaiset juomat sekä hyvitystä huoneen hinnasta, joten kaikki on ok. Nähtäväksi jää miten uni maittaa ensi yönä, tuo lisävuode on minua n. 10cm lyhyempi.

Sieniä ja etanoita suljetussa luolassa.


Törmäsimme myös Tonavaan maaseudulla (useamman kerran).


Tässä kai tämä päivä suurinpiirtein. Huomenna lähdemme läheiseen Legolandiin seikkailemaan ja illaksi sitten Stuttgarttiin yöksi. Siellä meitä odottaa peräti 4,5 tähden hotelli, joka tosin oli epäilyttävän halpa. Saa nähdä mitä yllätyksiä siellä on luvassa...

//Edvin

Sijainti: Krumbach, Saksa

3 kommenttia:

  1. Krumbachista varmaan saa Saksalaista vaaleata Krombacher Weizen -olutta, suosittelen

    VastaaPoista
  2. Itse en pidä oluesta, mutta kyllä toi Elina jotain täkäläistä vaaleeta hanaolutta eilen joi. Ei tosin kuulemma ollut kovin hyvää.

    //Edvin

    VastaaPoista